Eli tosiaan jatkuvuudessa on kyse siitä, että jokin uusi toiminto tai käyttäytyminen pysyy ihmisellä, myös sen jälkeen kun se ensimmäinen ”häämatka” kuukausi on ohi. Eli kyseinen asia on monelle ongelma. He pystyvät luomaan uuden käyttäytymis prosessin, mutta eivät jatkuvaa motivaatiota tälle. Siinä se taito piileekin. Oikeilla tavoiteilla ja välietappi-tavoiteilla on jo iso rooli tämän onnistumiseksi, mutta ne yksinään eivät riitä. Täytyy muistaa että oikeanlainen ajattelu ja linkitys tekevät tästä muutoksesta sekä helpompaa että nopeampaa. Se että oikeasti linkittää aivoihin hyvänolontunteen siitä mitä saa kun on saavuttanut tavoitteen, voi merkata sen että syökö sen pullan vai ei, jos tarkoituksena on laihduttaa. Se että oppii myös asennoitumaan oikein tilanteisiin on todella tärkeää.
Esim, kun ihmiset yleensä puhuvat että ”on pakko mennä töihin” tai ”pakko syödä, siivota ja pestä pyykit” tjsp. Pakko sana, on jotakin mitä tulisi välttää. Myös kaikki muu negatiivinen vivahde puheessa sekä pään sisällä että puheessa muille tulisi välttää. Aivot ottavat sen ärsykkeenä jolloin me jo valmiiksi lähdemme miinus puolelta liikkeelle. Se on vähän niinkuin heräisi tahallaan joka aamu väärällä jalalla, kun vaihtoehtona olisi herätä molemmilla jaloilla ja leveä hymy naamalla!
”Valitsen herääväni hymy naamalla ja molemmat jalat tukevasti allani”. ”Valitsen koulunkäynnin ja työnteon ja minusta se jopa on hauskaa”. Kuulostan positiiviselta pelleltä varmaan monille, mutta he eivät vaan viellä ole ymmärtänyt asennoitumisen jaloa taitoa. Toivon ja uskon että jokainen pystyy sen saavuttamaan.
Tehtävä: Tee jokin asia eri tavalla kuin yleensä teet, esim; kierrä työpöytäsi vastakaiseen suuntaan, juo kahvia vasemalla kädellä tai puhu tuntemattomalle. Kun tämän tekee aivot saa uusia toimintamalleja ja me opimme käyttämään meidän asennetta paremmin!
-Action is the real measure of intelligence. –
Napoleon Hill